Helsinki 2009

Tuli sitten vietettyä ihana viikonloppu tuossa Suomen upeassa pääkaupungissa muutaman kaverin kanssa. Kaikkialla kauppoja, kauniita (ja LAIHOJA tyttöjä), paljon läskejä ja hyvin polttava omatunto. Ainut mitä ei paikalla näkynyt oli oma itsetunto. Katos matkalle jonnekkin, ainakin kaikki se mitä siitä oli jäljellä. Kolmestaan oli ihan hauskaa, mutta kun pääsen kaupungille ja muut nauravat ja pitävät hauskaa, minä tyyliin väännän itkua siellä, kun en voi olla yhtä nätti ja hoikka kun muut.

Nyt sitten kirjotan tän pidemmän postauksen tästä, ihan päivä päivältä:

PERJANTAI 24.4.2009

Aamulla en tietenkään syöny aamupalaa, tosin joi kahvia ja otin lääkkeet. Sitten kiiruhdin kouluun. Koulussa sorruin taas siihen iänikuiseen kasvispihviin. (mulle on erikseen kasvisruoka, koska se on a) ekologisempaa b) kevyempää )
No söin sitten salaattia ja sen melkein kokonaisen pihvin. Tästä kauheen morkkiksen kourissa, heti kotiin jouduttuani tein sarjan vatsalihaksia. Sitten tuli kiire, alle tunti aikaa pakata ja juosta takasin koululle, mistä oli lähtö.

Mentiin autolla linja-autoasemalle ja huomattiin että kappas! Aikaa olis vielä vaikka millä mitalla. Jotenkin nää mun kaverit keksi sitten, että käydään ostaa läheisestä HESBURGERISTA eväät mukaan. Noh, toisten popsiessa hampurilaisaterioita, tää yks otti vaan ranskalaiset + dippi, koska ne sai alennuskupongilla. "Söin kotona" pieni valkoinen valhe ja sain anteeksi ateriattomuuteni. Ajattelin, että olin varautunut tähän, että tänä viikonloppuna syödään ja leikitään normaalia, mutta se teki TOSI tiukkaa saada ne alas. Osan tosin niistä ranskalaisistakin piilotin käsilaukkuun.

Sitten perillä tuolla kauniissa iltaihämyisessä Helsingissä. Pienen pohdinnan jälkeen päätimme suunnata suoraan vain asunnollemme, tosin ruokapaikan kautta, sillä olisihan meillä huomenna aikaa kierrellä keskustaa ja nyt mukanamme oli koko viikonlopun tavarat. Lähijunalla perille ja asunnon vierestä kiinalaiset mukaan. Kaupasta ostimme myös seuraavalle päivälle eväitä ja aamupalaa.

Perjantain ruokailut siis:

- Kahvi (+hermesetas)
- Vettä (2-3 litraa)
- 3/4 kasvispihviä
- 3/4 lautasellista porkkanaraastetta
- ½ ranskalaisia + dippi
- 1 lasi light ananas limua
- 2 kasviskevätkäärylettä
- 3 (RASVASSA) friteerattua kanapalloa
- 2dl (noin, en pystyny seurassa mittailemaan..) vaaleeta riisiä
- 1dl (noin) kasvis-katkarapu-sieni kastiketta
- 3 viinirypälettä

Illalla en saanut unta, kun koko illan/yön mietin montako kaloria olen syönyt ja paljonko olen kuluttanut. Kauhea morkkis päällä, kun en ollut edes jumpannut saati käynyt lenkillä koko päivänä.

LAUANTAI 25.4.2009

Olin nukkunut juuri ja juuri ehkä 3 tuntia ja aamulla kaverit herättivät heittämällä tyynyt naamalle. Sillon ei kauheasti naurattanut, mutta koitin hymyillä "heh heh, olinkin jo hereillä..."

Kaverit menivät ensiksi suihkuun, mutta koska menivät tietenkin yksi kerrallaan, en ollut yksin hetkeäkään, joten laitoin aamupalaa. Aamupalaksi söin rasvatonta marjajogurttia. Sitten pääsin suihkuun. Suihkussa koitin jumpata mahdollisimman äänettömäasti ja nopeasti ja paljon. Ei onnistunut kauhean hyvin, mutta ainakin jotain. Tein vähän jotain kyykkyyn-ylös sarjoja ja käsijumpaksi kutsumaani jumppaa. Nostan kädet hartioideni korkeudelle ja heilutan niitä rivakasti edes takas. Kotona minulla on lisäksi painot käsissäni.

Meikit naamaan ja menkoksi. Edellispäivänä olimme päättäneet käydä pienellä "picnikillä" jossain päin Helsinkiä. Noh, olimme ostaneet kaupasta kiiwejä, sipsejä (sour cream & onion, Manhattan) sekä cappucino keksejä (Rainbow:n Domino-versio). Toisella kavereistani oli lisäksi mukana Pågenin pieniä korvapuusteja.

Ensimmäiseksi keskustaan saavuttuamme otimme ratikan ja suuntasimme Hietaniemeen torille kiertelemään. Mukaan sieltä tarttui:
- 1 paita (kokoa liian pieni, kesäthinspoksi)
- 2 korvakorut
- 1 kirja

Ratikalla keskustaan ja ratikan vaihto :D 3:lla kaivariin, jossa tuuli kiitettävästi. Ratikka olisi mennyt ihan kaivarin viereen, mutta jätätin tytöt pois jo pysäkkiä aikaisemmin, jotta voisimme kävellä rannan kautta. En ollut ottanut takkia mukaani koska oli lämmintä ja palellessaan laihtuu. Meren rannalla tuuli ja minä suorastaan jäädyin. Kivasti hymyillen sitten vaan "ei mulla oikeesti oo yhtään kylmä, oon tällanen lämminverinen heh heh" Kaivarissa kiivetin tytöt picnikille mahdollisimman ylös, jotta tuuli osuisi mahdollisimman hyvin meihin. Näin varmistin pienen palelemisen. Picknikillä alkoi sortuminen taas. Läskiin mahaan meni mm:

- korvapuusteja (en laskenut niitä, mutta ainakin 5-6)
- sipsejä (joita en voinut punnita, mutta otin niitä aika vähän "en tykkää sipseistä")
- vettä ½ litraa
- 4 viinirypälettä
- 2 keksiä

Kävelyä pysäkille ja bussilla keskustaan. Kampissa ostimme jäätelöt. Kavereille ihanat jäätelöannokset, lämpimän kesäpäivän kunniaksi, minulle DIPPISOFTIS, SUKLAASEEN dipattuna. Nami (ironia). Sitten vaatekaupoille ja lisää ihania laihoja ja kauniita tyttöjä. Olo oli kuin olisit norsu muurahaiskeossa. Katselin kateellisesti kauppojen mallinukkejen vartaloita ja haaveilin niistä. En sovittanu ainokaistakaan vaatetta "liian epäekologista". On muuten mulla aika yleinen syy mulla kaikeen. En syö sitä ja tätä, enkä mene sinne ja tänne välttääkseni ihmisiä.

Tämän jälkeen leffaan. Menimme katsomaan ihanan Kielletty Hedelmä - elokuvan. Elokuva oli ihana, se kosketti minua (outo lapsi) koska olen aina elänyt jonkilaisessa uskossa ja ihannoinut historiaa (mitä vahoillislestadiolaiset edustavat). Elämää ilman elektroniikkaa, olisi joskus helpompaa. Mutta leffassa oli yksi huono puoli: Raakelia näytellyt Marjut Maristo, jolla ei todellakaan ole huolta liikakiloista. Kaattellisena tuijjottelin Marjutin olematonta mahaa ja hiljaa itkin katsomossa läskeilleni. Eväinä oli sipsiä ja keksejä, mutta yhtäkään en ottanut. Parempaa kuvaa en Marjutista tähän hätään löytäny, mutta eiköhän tuo riitä (taaimmainen). Leffasta Picknikille (tonnikalapatonki + pepsi max) ja kotiin. Patongista jätin puolet "oon ihan täys noista sipseistä"

Junalle kävellessämme saimme loistavan idean vuokrata leffa Filmtownista. Siellä ollessamme kaverini saivat loistoidean. Jokainen ostaisi leffaeväiksi oman karkkipussin. Koska koitin käyttäytyä normaalisti lappasin pussiini karkkeja varmaan viiden euron edestä. Suklaata, tofeeta, hedelmäkarkkeja, sokeripommeja ja vaahtokarkkeja.

Asunnolla lukasin lävitse jotakin lehetä (en enää muista mitä niistä) jossa oli mukava artikkeli siitä, miten eoäterveellisiä ovat täytetyt patongit. Teki mieli oksentaa minkä ehtii, mutta en voinut. Sen sijaan litkin vettä minkä kerkesin, jotta edes ulostaisin osan.

Iltapalaksi laitoimme pakastepatonkeja (yrttivoi + valkosipulivoi) ja jälkiruuaksi mansikoita ja vanillavaahtoa. Miksi, oi miksi piti tehdä JÄLKIRUOKAA?? En ymmärrä. Patongista jäi jälleen puolet lautaselle ja mansikat menivät suuhun ilman vaniljavaahtoa. Ruokajuomana jääteetä.

Ruuan jälkeen leffa soittimeen ja mässyt esiin. Kumman paljon tarjosin kavereilleni karkkeja. Pussista jäi siis suurin osa syömättä.

Leffan jälkeen lopen väsyneet kaverini nukahtivat samantien, kun tämä yksi valvoi taas laskemassa kaloreita.

SUNNUNAI 27.4.2009

Sunnuntaina "aikainen herätys". Puoli yhdeksältä ylös. Itse nukuin taas sen muutaman tuntia. Aamupalaksi jälleen rasvatonta jogurttia 2dl. Nyt keksin lukea sen ravintoselosteen ja tajusin että siellä on liivatetta. Koska se tehdään sian luuytimestä vetosin siihen ja kasvisruokavaliooni ja heitin pois. "Teen tosta ruisleivän" Nopeasti unohtuvat nämäkin.

Aamupalaksi siis kaksi lusikallista jogurttia ja jääteetä.

Sitten keskustaan. Siellä hetken kiertelyä ja toteamus, että kaupat aukeavat (osa ainakin) vasta 12.00. Bussilla lähdimme kotio, alkuperäisen suunnitelman mukaan 13.00, mutta nyt aikaistimmekin lähtöämme tunnilla. Mennessämme kaverini ostivat karkkia ja sipsiä ja limua mukaansa eväksi kotimatkalle. Itse otin JUUSTOsämpylän ja jääteetä (taas). Matkalla luin kirjaa ja söin evääni, ja kaikenlisäksi sorruin ahmimaan KAIKKI LOPUT KARKIT! Tuli niin ällöttävä olo, että kotiin päästyäni koitin oksentaa varmaan 45min, mutta tuloksetta. Harmitti.

Kaikista eniten itseäni jäi harmittamaan muut ihmiset. Kaverini ovat molemmat tikkulaihoja ja syövät kuin hevoset. He heittävät hyvää "LÄSKI!" - läppää joka satuttaa minua ihan suunnattomasti. Elämä on niin epäreilua, he voivat ahmia miten paljon haluavat, lihoamatta ollenkaan. Ja muut. Tikkulaihoja, melkeinpä mallin mitoissa olevia tyttöjä kaikkialla. Ehkä he eivät olleet pitkiä, mutta rasvaakaan ei heissä ollut varmasti kiloakaan.

SIISPÄ MIKSI MINÄ? Miksi minä olen saanut nämä läskikortit. Kauhea läskiahdistus, ainakin tuon kaiken syödyn mässäilyn jälkeen. La - su yönä teki mieli hukuttautua, ja valtava ikävä omaa linkkuveistä (vaikka miten teiniltä kuullostaisikin). Jos olisin ollut yksin olisin saattanut tehdä jotain itselleni. Olen edelleen hengissä kuitenkin, enkä tiedä olenko siitäkään niin valtavan iloinen.

Mutta nyt lopetan tämän ylipitkän postauksen, ette varmaan edes jaksaneet lukea. Noh, ihan sama. En jaksa edes tarkistaa virheitä nyt. Menen syömään nyt.